Ensimmäinen tervehdys, joka jakaa uudenvuoden siunauksia
Tämän päivän opetus alkaa lyhyellä tervehdyksellä, joka tarjotaan uudenvuoden ensimmäisenä aamuna. Sanat saakoon paljon uudenvuoden siunauksia, eivät ole pitkiä, mutta niissä on toive, että toinen voisi elää vuoden rauhassa, viisaudessa ja lämmössä.
Siunaus ei ole vain jotain erityistä, joka löytyy kaukaa. Kun näemme toisiamme huolella, tervehdimme vilpittömästi ja autamme toisiamme aloittamaan päivän hyvällä sydämellä, siunaus on jo alkanut liikkua.
Kun uusi vuosi tulee, ajattelemme suuria suunnitelmia ja uusia lupauksia. Silti ennen kaikkia näitä alkuja on pieni käytäntö tuoda esiin hyvä sydän kohtaamaamme henkilöä kohtaan. Yksi lämmin sana avaa lempeästi uudenvuoden oven.
Minulle palaa myös sydän, joka toivoo siunausta toiselle. Tarjoamani tervehdys kirkastaa toista ihmistä, ja se kirkastunut sydän valaisee taas omaa päivääni. Siksi siunaus lämmittää sekä sitä, joka sen antaa, että sitä, joka sen vastaanottaa.
Yritä tänään arvostaa ensimmäistä tervehdystä enemmän kuin mahtavia sanoja. Laita sanoihin vilpitöntä, saatko paljon uudenvuoden siunauksia ja näkisit ihmiset vierelläsi huolella. Sydän, joka siunaa toistensa vuotta, on tämän päivän paras alku.
Uuden vuoden ensimmäinen tervehdys on lyhyt, mutta se sisältää suuren sydämen. Siunausta ei löydy vain kaukaa; se alkaa, kun tarjoamme lämpimiä sanoja ja näemme toisemme huolella. Vilpitön siunaus kirkastaa sekä sitä, joka sen saa, että sitä, joka sen antaa.
