Kun et takerru, viisauden kevät tulee
Luonto kulkee vuodenaikojen mukana ja antaa kaikkien ilmiöiden virrata ilman pakottamista, kiirettä tai takertumista. Kun lehdet putoavat, voimme ymmärtää tätä luonnonlakia syvemmin.
Vaikka syksyn lehdet olisivat kuinka punaisia ja kauniita, puu ei voi pitää niitä ikuisesti. Kun aika koittaa, lehdet putoavat ja puu päästää niistä luonnollisesti irti.
Elämässä emme kuitenkaan usein osaa antaa monien asioiden mennä luonnollisesti. Mitä enemmän kiinnitymme, takerrumme ja yritämme pitää kiinni, sitä raskaammaksi mieli tulee, ja siitä syntyy kärsimystä.
Siitä, mitä ei voi pitää, täytyy päästää irti. Irti päästämisen jälkeen voi tulla kylmän talven kaltainen aika, mutta aivan kuten puu kulkee talven läpi ja kohtaa kevään uudelleen, myös elämäämme avautuu uusi tie.
Kun päästämme luonnollisesti irti siitä, mistä on päästettävä, voimme löytää onnellisuuden uudelleen. Silloin viisauden kevät ilmestyy mieleen ja elämä saa kauniimman muodon.
Luonto virtaa vuodenaikojen mukana, ja puu päästää irti kauniistakin syksyn lehdistä kun sen aika tulee. Kiinnittymisen ja takertumisen vuoksi yritämme pitää kiinni siitä, mitä ei voida pitää, ja kärsimme. Mutta kun luonnollisesti päästämme irti siitä, mikä on vapautettava, käymme läpi talven kaltaisen ajan, löydämme jälleen onnellisuuden ja kohtaamme elämän viisauden kevään.
