Kuultu viisaus on vahvistettava suoran kokemuksen kautta
On olemassa viisauden vaiheita. Viisautta saa lukemalla kirjoja, kuuntelemalla Dharman puheita ja kuulemalla monia selityksiä. Tästä voi tulla taitava keino, joka avaa polun, mutta se on silti vaihe, joka nojaa kieleen ja käsitteisiin.
Seuraavaksi tarvitaan todellista harjoittelua ja kokemusta. Vaikka kuulemme kuinka paljon selityksiä ruoasta, emme voi tietää sen makua, ellemme syö sitä itse. Samalla tavalla voimme vahvistaa opetuksen syvyyden vain silloin, kun todella soveltamme sitä mieleen.
Voimaa, joka vapauttaa meidät kärsimyksestä, ei täydennetä pelkällä ymmärryksellä. Kun mieli ravistuu, meidän on tarkkailtava hengitystä. Kun viha nousee, meidän on hidastettava reaktiota. Kun halu ilmaantuu, meidän on tarkkailtava suoraan sen liikettä. Siinä kokemuksessa viisaudesta tulee elävä voima.
Taitavilla keinoilla hankittu tieto on arvokasta. Mutta emme saa jäädä taitavien keinojen tasolle. Kun testaamme elämässä oppimiamme ja harjoittelemme todellisen käytännön kautta, viisaus johtaa vapauteen.
Käytä tänään yhtä kuulemaasi opetusta todelliseen tilanteeseen. Harjoittelu, joka ei pysähdy selityksen tuntemiseen, vaan maistaa sitä suoraan, tulee kärsimystä lievittäväksi poluksi.
Kuultu ja opittu viisaus on alku. Aivan kuten emme voi tietää makua pelkän selityksen kautta, opetuksista tulee voima, joka vapauttaa meidät kärsimyksestä vasta, kun vahvistamme ne todellisen käytännön ja kokemuksen kautta.
