Anna siunausten toiveesi kasvaa viisaudeksi

Ei tarvitse moittia itseämme siunausten toivomisesta. Kun elämä on vaikeaa, jokaisessa herää rauhan ja avun halu. Tärkeää on, että emme jää odottamaan jonkun muun täyttävän sen toiveen puolestamme, vaan käännämme sen suuntaan, joka hyödyttää sekä itseämme että lähimmäisiämme. Toiveesta voi tulla portti harjoitteluun, mutta tuosta ovesta kulkeminen riippuu valinnoistamme ja teoistamme.

Buddhalaisuudessa siunaukset eivät ole pelkkiä onneniskuja, jotka tulevat meille ulkopuolelta. Antaminen, eettinen eläminen, myötätunnon harjoittaminen ja rehellinen ja hyväntahtoinen toiminta ovat tapoja kehittää hyviä syitä. Rukous ja antaminen eivät ole liiketoimia tuloksen saavuttamiseksi; ne ovat tapoja istuttaa hyödyllisiä syitä elämäämme juuri nyt.

Antaminen ei rajoitu rahan tai omaisuuden tarjoamiseen. Ajan, tilan, huomion ja vaivannäön jakaminen on myös anteliaisuutta. Eettinen käyttäytyminen ei ole joukko sääntöjä, jotka sitovat meitä pelon kautta. Se on työtä, jolla vähennetään itseämme ja muita vahingoittavia tekoja ja luodaan perusta luotettavalle elämälle. Myötätunto ei käänny pois toisen ihmisen kärsimyksestä ja asettaa samalla viisaita rajoja haitalliselle käytökselle.

Aluksi saatamme ryhtyä hyviin tekoihin, koska toivomme saavamme siunauksia. Kun käytäntömme syvenee, ymmärrämme kuitenkin, että siunaukset eivät ole jonkun harkinnan mukaan luovutettuja palkintoja. Ne syntyvät syistä ja olosuhteista, joita luomme toistuvasti. Tämä ei tarkoita yksittäisen henkilön syyllistämistä jokaisesta tuloksesta. Se tarkoittaa niiden sanojen, tekojen ja mielentilojen tutkimista, joita voimme muuttaa lukemattomien vaikuttavien ehtojen joukossa.

Aineellinen hyvinvointi, terveys ja rauha ovat arvokkaita ehtoja, jotka ylläpitävät elämää. Buddhalaisuus ei sivuuta sellaista tavallista onnellisuutta. Se opettaa kuitenkin, että pelkkä lisää hankkiminen ei voi poistaa kaikkea ahneuden, vihan ja tietämättömyyden aiheuttamaa levottomuutta. Vaikka omaisuutemme lisääntyy, mieli ei rauhoitu, jos menetyksen pelko pitää meidät kiinni.

Harjoittelu ottaa siis uuden askeleen, aineellisesta hyvinvoinnista kohti sisäistä hyvinvointia. Tyytyväisyys, joka tunnistaa sen, mikä on jo olemassa, vakaus, joka palaa sen jälkeen, kun olemme järkyttyneet, ja anteliaisuus, joka jakaa iloa muiden kanssa, ovat mielen siunauksia. Kun mieli rauhoittuu, siirrymme pidemmälle kuin näemme vain haluamamme lopputuloksen ja havaitsemme selvemmin, kuinka syyt johtavat tuloksiin.

Viisaus itsessään on siunaus, ei salaisuus saada lisää. Se on kykyä erottaa, mistä pitää kiinni ja mistä päästää irti. Sen avulla näemme ahneuden nousevan ilman, että se heti johtaa meitä, näemme vihan nousevan lisäämättä vahinkoa ja otamme etäisyyttä tietämättömyyteen, joka pitää omaa näkemystämme koko totuutena. Kun tämä viisaus kirkastuu, ahneuden, vihan ja tietämättömyyden ote vähitellen heikkenee.

Vapautumisen rauhaa ei tarvitse muuttaa erityiseksi omaisuudeksi, joka on hankittava kerralla. Hyvien syiden kehittäminen on alku, mielen kehittäminen on prosessi, ja valaiseva viisaus osoittaa kohti polun täyttymystä. Kun luomme tänään yhden hyvän syyn ja tarkkailemme myös mieltä, joka takertuu sen tulokseen, otamme yhden askeleen kohti suurempaa vapautta.

Suurinta siunausta ei voida mitata vain sillä, kuinka paljon omistamme. Suurin menestys ei ole pelkästään se, että saa kaiken haluamamme. Kuljemme Buddhan polkua jokapäiväisessä elämässämme siunausten toivomisesta elämään, joka viljelee hyviä syitä, sellaisesta elämästä mielen kehittämiseen ja mielen viljelystä kohti viisautta ja vapautta.