Nosta verho ja näe alkuperäinen viisaus
Tämän päivän opetuksessa herännyt katselee kaikkia olentoja ja pitää sitä sekä koskettavana että ihmeellisenä, että jokaisella on kyky paljastaa viisautta, mutta ei välttämättä tunnista sitä. Opetus ilmaisee siksi päättäväisyyden näyttää viisaiden polku ja auttaa olentoja vapautumaan harhasta ja kiintymyksestä. Sen sijaan, että esittäisimme automaattisen transkription epävarmaa pyhien kirjoitusten sanamuotoa täsmällisenä lainauksena, tarkastelemme sen keskeistä merkitystä nykyisessä käytännön kielessä.
Tässä tietämättömyys ei tarkoita vain vähän tietämystä tai älykkyyden puutetta. Se tarkoittaa mielen hämärtymistä, joka ymmärtää muuttuvan ikään kuin se olisi pysyvää, käsittelee yhtä osaa kokonaisuutena ja kovettaa tunteemme ja ajatuksemme itse faktoiksi. Näemme helposti vain sen, mitä haluamme nähdä, ja toistamme tuttuja tuomioita huomaamatta, että niistä on tullut verho.
Harhaluulo suurentaa ajatusta, jota ei ole vielä vahvistettu, kunnes se näyttää todelliselta. Kiintymys saa meidät tarttumaan siihen ajatukseen, tunteeseen tai asemaan "minuna". Silloin on vaikea nähdä toisen olosuhteita, tilannetta muovanneita monia olosuhteita tai muuta meille vielä avointa polkua. Alkuperäinen viisaus ei ole kadonnut; mielen lisäämät kerrokset peittävät näkemyksemme.
Hunnun nostaminen ei tarkoita ajatusten väkisin poistamista tai tunteidemme vihaamista. Aloita kysymällä: "Mitä olen itse asiassa vahvistanut ja mitä olen lisännyt tulkinnaksi?" Kun herää halu, viha tai pelko, älä työnnä sitä pois ikään kuin se olisi syntiä. Tunnista se mielentilaksi, joka on syntynyt olosuhteiden kautta. Mitä selkeämmin näemme sen, sitä enemmän meillä on tilaa olla joutumatta heti sen vietäväksi.
Sanotaan, että herännyt opettaa polkua, ei tarkoita, että joku laittaa valmiin viisauden meihin ulkopuolelta. Viljelemällä oikeaa puhetta ja toimintaa, hiljentämällä mieltä ja harjoittelemalla tavalla, joka valaisee syitä ja seurauksia, tulemme näkemään sen, mitä emme ennen nähneet. Opettaja osoittaa polun, mutta sen kulkeminen askel askeleelta ja sen vahvistaminen on jokaisen vastuulla.
Opetus, että kaikilla olennoilla on mahdollisuus herätä, pyytää meitä olemaan katsomatta ketään alaspäin. Älä määrittele itseäsi sanomalla: "Olen yksinkertaisesti joku, joka ei voi tehdä tätä." Älä myöskään jähmetä käsitystäsi toisesta ihmisestä sanomalla: "Se henkilö ei muutu koskaan." Luottamus mahdollisuuteen ei ole omahyväisyyttä eikä ylivoimaisuutta. Sen pitäisi johtaa myötätuntoon, joka kunnioittaa sekä itseämme että muita ja tukee terveellistä muutosta.
Sanoja "alkuperäinen viisaus" ei myöskään pidä ottaa ilmoituksena siitä, että olemme jo heränneet täysin. Aivan kuten pölyinen peili ei puhdistu itsestään, toistuvia harhaluuloja ja kiintymystä on tutkittava uudestaan ja uudestaan. Tästä syystä kuuntelemme samaa opetusta useammin kuin kerran. Kun vahvistamme eilisen ymmärryksen uudelleen tämän päivän sanoilla ja teoilla, tieto syvenee käytäntöön.
Etsi yksi asia, joka peittää mielesi tänään. Se voi olla pitkään pidetty tuomio, tunnustuksen toive tai pelko, josta on vaikea päästä eroon. Sen sijaan, että yrittäisit eliminoida se heti, erota tosiasia tulkinnasta, kuuntele toista henkilöä vielä kerran ja valitse yksi myötätuntoinen toiminta, joka on nyt saatavilla. Kun yksi kerros vapautuu, viisaus paljastaa itsensä suuntana elämään.
Kaikilla olennoilla on kyky paljastaa heräävä viisaus, mutta tietämättömyys, harhaluulo ja kiintymys voivat estää meitä näkemästä sitä. Alkuperäiseen viisauteen luottaminen ei tarkoita pysähtymistä ikään kuin kaikki olisi jo valmis. Harjoittelu on nähdä, mikä peittää mielen nyt, vapauttaa se kerros kerrokselta ja viedä viisautta myötätuntoiseen toimintaan.