Mitä olet lukenut, sitä tutkit omassa mielessäsi
Kun luet kirjasta tietä, voit oppia, mihin suuntaan kulkea. Mutta sanoin opittu tie ja itse kävellen vahvistettu tie eivät ole sama asia. Sama pätee mielen tutkimiseen. Vaikka tuntisit paljon hyviä sanoja, on vaikea vahvistaa oppimaasi elämässäsi, jos et katso, mitä omassa mielessäsi todella tapahtuu.
Tämän päivän opetus kutsuu sinua tarkastelemaan eroa sanoin oppimisen ja suoran harjoituksen välillä. Kirjoitus on arvokas opas, joka näyttää suunnan. Mutta sinun tulee myös ottaa tuo opas käteesi ja todella ottaa askel.
Istu hetki hiljaa. Kun ajatus nousee tai mielesi karkaa muualle, huomaa, mikä sinua vetää mukanaan. Ajatusta ei tarvitse pakottaa pysähtymään, eikä itseään tarvitse syyttää sen noususta. Hetki, jolloin huomaat ja katsot uudelleen, on hetki, joka vie opitun elämääsi.
Mielen saasteita kuvaavien sanojen tunteminen on eri asia kuin huomata itsensä niiden mukana kulkemassa. Kiirehtimättä katso mieltäsi sellaisena kuin se juuri nyt on, ja vahvista oppimasi sanat tämän päivän harjoituksen kautta.
Tien lukeminen kirjasta on eri asia kuin sen itse kävely. Mielen tutkiminen on samoin — sanoin ymmärretty asia on vielä vahvistettava omassa mielessäsi. Istu hetki ja katso, kuinka ajatukset nousevat ja mielesi kulkee niiden mukana. Älä pakota niitä pois äläkä syytä itseäsi, vaan aloita uudelleen siitä hetkestä, jolloin huomaat.
- Se alkaa tien lukemisesta.
- Vahvistat sen kävelemällä itse.
- Mielen työkin etenee askel askeleelta.
- Kun ajatus nousee, huomaat sen.
- Syyttämättä itseäsi, katsot uudelleen.