Harjoittelu, joka vähentää sanoja ja kirkastaa mieltä
Sanat paljastavat ihmisen mielen. Silti se, että on monta sanaa, ei välttämättä tee niistä totuudenmukaisia. Pikemminkin mitä enemmän sanoja lisääntyy, sitä helpommin ahdistus, liioittelua ja tarpeetonta ilmaisua sekoittuvat.
Harjoittajan on ensin tutkittava, mistä sanat ovat peräisin, sen sijaan, että kuinka monta niitä on. Meidän täytyy katsoa taaksepäin ja kysyä, yrittävätkö sanat peittää ahdistusta, yrittää kukistaa toisen vai tulevatko ne myötätuntoisesta mielestä.
Oikea puhe ei tarkoita vain hiljaisuutta. Kun puhetta tarvitaan, meidän tulee puhua selkeästi, mutta sanojen tulee antaa elämää ja auttaa sen sijaan, että ne satuttavat tai jakavat. Sanat ovat vain sormi, joka osoittaa totuuteen, joten meidän ei pidä jäädä sormen kanssa yksin; meidän pitäisi nähdä mielen kuu, jota sanat osoittavat.
Tärkeintä tässä opetuksessa ei ole pakottaa mieltä näyttämään paremmalta tai yrittää muuttaa sitä kerralla. Ensinnäkin huomaa, mihin mieli on juuri nyt kiinni, ja valitse juuri siitä paikasta yksi askel oikeampaan suuntaan. Harjoittelu ei ole erityinen tapahtuma kaukana; se näkyy päivän ilmauksissa, sanoissa, tuomioissa ja huolenpidossa.
Monet sanat eivät tee jostain totuutta. Yksi myötätuntoinen sana piristää päivää. Tulkoon tästä opetuksesta tänäänkin pieni valinta jokapäiväisessä elämässä ja piristäköön mieltä.