Kun ymmärrämme tyhjyyden, mielen nousu ja lasku muuttuvat kevyemmiksi

Mieli innostuu ennen iloisia tapahtumia ja romahtaa ennen tuskallisia tapahtumia. Pidämme noista nousuista ja laskuista "minänä", mutta kun katsomme tarkasti, ajatukset ja tunteet ovat virtaa, joka syntyy olosuhteiden läpi ja sitten katoaa taas.

Niiden sanominen tyhjiksi ei tarkoita, etteikö mitään olisi. Se ei myöskään tarkoita, etteikö olisi iloa tai kipua. Se tarkoittaa vain sitä, että ne eivät pysy ikuisesti kiinteinä, olennaisina asioina. Se on kuin aalto, joka nousee selvästi, mutta ei kuitenkaan ole erillään merestä.

Harjoittelu ei ole väkisin pääsemistä eroon kipeästä mielestä. Se on huomata: "Tällainen mieli on syntynyt" ja katsoa, ​​kuinka tuo mieli muuttuu ja katoaa. Kun voimme nähdä tällä tavalla, meidän ei tarvitse olla liian sidottu iloon, eikä meidän tarvitse romahtaa kokonaan ennen kipua.

Tärkeintä tässä opetuksessa ei ole pakottaa mieltä näyttämään paremmalta tai yrittää muuttaa sitä kerralla. Ensinnäkin huomaa, mihin mieli on juuri nyt kiinni, ja valitse juuri siitä paikasta yksi askel oikeampaan suuntaan. Harjoittelu ei ole erityinen tapahtuma kaukana; se näkyy päivän ilmauksissa, sanoissa, tuomioissa ja huolenpidossa.