Buddhan luontoa tarkkaillaan ilman takertumista

Buddhan luontoa koskevat opetukset voivat antaa harjoittajille suurta voimaa. Jos emme luota siihen, että heräämisen polku on avoin kaikille, opiskelu voi helposti väsyä ja kallistua luovuttamiseen. Mutta kun tämä luottamus kovettuu ajatukseksi: "Sisälläni on jo muuttumatonta", se uhkaa jättää buddhalaisen ei-itsen ja riippuvuuden merkityksen ilmaantumisen.

Tärkeä kohta tämän päivän opetuksessa ei ole tarttua Buddhan luontoon kuin sisällä pidettyyn esineeseen. Buddhaluonto ei ole kehoon varastoituva aine, emmekä voi väittää omistavamme sanojen kautta. Se, mihin heräämme, ei ole sisäinen esine, vaan dharman periaate. Kaiken olosuhteiden mukaan nousevan ja ohimenevän virrassa etsimme oikeaa polkua, joka selviää, kun emme takerru.

Siksi tarvitaan keskitien viisautta. Jos pidämme kiinni vain ajatuksesta "se on olemassa", ymmärrämme Buddha-luonnon kuin atman. Jos pidämme kiinni vain ajatuksesta "se ei ole olemassa", menetämme harjoituksen suunnan. Keskitie ei ole kätevä kompromissi näiden kahden välillä. Se on viisaus, jonka avulla voimme nähdä asiat oikein olematta sidottu kumpaankaan ääripäähän.

Ajattele keramiikan muotoilua. Valmis kulho ei ole piilossa saven sisään kuin esine. Saven, veden, käsien kosketuksen, pyörän tasapainon, tulen lämmön ja kärsivällisen odotuksen tulee kohtaamaan oikein, jotta kulho ilmestyisi. Tämä ei tarkoita, etteikö mahdollisuutta olisi ollenkaan. Kun oikeat olosuhteet ja huolelliset kädet ovat läsnä, savi paljastuu kulhon muodossa.

Käytäntö on sama. Buddha-luontoon luottaminen ei tarkoita asettumista ajatukseen: "Minulla on se jo". Se ei myöskään ole päättää "ei ole mitään" ja hylätä polku. Se on luottaa dharman periaatteeseen, olla takertumatta johtopäätökseen kummassakaan ääripäässä, ja todella tarkkailla mieltä tänään.

Vaikeista opetuksista voi tulla vaarallisia, jos määrittelemme ne liian nopeasti sanoin. Mitä enemmän tämä on totta, sitä nöyremmin meidän on tarkasteltava niitä. Huomaa, mitä yrität omistaa, mitä työnnät pois kieltämällä sen ja mihin johtopäätökseen mieli on taipuvainen. Tästä huomiosta harjoitus alkaa taas.